Tänään heräsin vuodessa 4007...

Maailma on monella tapaa tunnistamaton. Ällistyttävintä on, että erillisiä valtioita ei ole, maarajat ovat poistuneet kartoista. Yritän selvittää, kuinka tähän on päädytty ja kuinka tämä yhteiskuntajärjestelmä toimii. Voiko se toimia? Ohjataanko koko planeetan toimia yhden diktaattorin toimesta? Onko demokratia kuollut?

Kyllä. Ei. Ei kuollut, muuntunut.

Tietoa on vapaasti saatavilla. Kerään sitä monesta lähteestä. Kahlaan tutkimustuloksia, selaan mediajulkaisuja, keskustelen ihmisten kanssa. Hämmennykseni ei ota hälvetäkseen. Maailma on samalla kertaa niin tuttu ja tunnistettava, samalla käsittämätön. Rakentamisen muoto on muuttunut, autot liikkuvat ilmassa ja keinoäly ja robotiikka ovat kaikkialla läsnä. Ensisilmäyksellä näyttää, että ihmiset ovat jokseenkin ennallaan. He ovat pidempiä ja vahvaraajaisempia, mutta pukeutuvat vaatteisiin, leikkaavat tukkaansa ja ajavat partaansa. Mutta huomaan pian, että suurin muutos liittyy sittenkin ihmisiin. Heidän mielentilansa on outo.

Kaikki tapaamani ihmiset ovat avoimia, ystävällisiä, minusta kiinnostuneita. Jokainen näyttäisi toimittavan jotain asiaa ja olevan matkalla tiettyyn päämäärään, mutta mitään stressiä tai ylipäätään negatiivisia tunteita en havaitse. Onko heidät jotenkin aivopesty?

Iltaan mennessä alan ymmärtää. 2000-luku oli alkupiste muutokselle. Sodat ja kahakat lisääntyivät hallitsemattomasti ja maailman johtajat havahtuivat käsittämään, että koko maailma oli suistumassa raiteiltaan. Päätettiin tehdä täyskäännös. Mistään vakiintuneista toimista ei ollut apua, ne olivat maailman tähän jamaan ajaneet.

Oli aloitettava puhtaalta pöydältä.

Ensimmäiseksi kiellettiin kaikki uskonnot. Päätös herätti vastarintaa mutta paljon laimeampaa kuin odotettiin. Perusteluille oli vaikea kääntää selkänsä. Sekä kristittyjen että muslimien ryhmässä oli vallalla vaaralliset yleistykset, tahalliset väärinkäsitykset ja kyvyttömyys sekä haluttomuus ymmärtää toista ryhmää. Oma lukunsa oli kumpaankin ryhmään pesiytyneet vihaan mieltyneet manipuloinnin mestarit. Terroristit naamioituivat pyhän sodan helposti myytävän konseptin alle ja kristityt vetivät peitokseen tekopyhyyden langoista solmitun kristillisyyden kaavun, julistaessaan kuka oli jumalan rakastama ja kuka ei. Yhdysvaltalaiset havahtuivat huomaamaan God Bless America -hokeman ristiriitaisen tyhjyyden.

Ihmiset saivat omassa yksityisyydessään jatkaa uskontonsa harjoittamista mutta julkiset esiintymiset ja kokoontumiset kiellettiin. Kirkot ja moskeijat jatkoivat toimintaansa keskittyen uuden maailmanjärjestyksen aatteiden levittämiseen. En ole uskoa, kun minulle selviää, mitkä nämä uudet aatteet olivat, jotka saivat näin valtavan muutoksen aikaan.

1. Usko itseesi ja kykyihisi.

2. Kyseenalaista kaikki minkä näet ja kuulet.

3. Pyri yhteiseen hyvään ja onnelliseen elämään.

4. Toisen kohdalle osuva hyvä on hyvä myös sinulle.

5. Älä asetu itsesi tielle tavoitteessasi kasvaa niin hyväksi ja kyvykkääksi ihmiseksi kuin sinulle on mahdollista.

6. Muista, että yksinkertaisia totuuksia ei ole olemassa.

7. Jokaista antamasi vastausta vastaan kysy viisi kysymystä.

Tuijotan silmieni verkkokalvolle heijastettua kirjoitusta muutoksen perusteena olleista seitsemästä ohjeesta. Tämän täytyy olla pilaa. Kliseisiä elämänohjeita joita jokainen elämänhallintaopas pursuaa. Miksi ihmiset yhtäkkiä ottivat ohjeet omikseen?

Illan pimetessä asia alkaa valjeta. Ihmiset saivat tarpeekseen konflikteista, vihasta, vastakkainasettelusta, ahneudesta, pelosta. He halusivat muutosta. Ja kun muutos sai jalansijaa, se kasvoi kuin itsestään. Ihmiset eivät halunneet valita puolia, he halusivat yhdistyä. He eivät halunneet katsoa menneisyyteen, he käänsivät katseensa tulevaisuuteen. He eivät halunneet olla toisten ihmisten käsikassaroina vaan ajatella itse.

Opin, että uskonnoista luopuminen yhdisti ihmiskuntaa ennen näkemättömällä tavalla, mutta kehitys harppasi uudelle tasolle, kun vielä maarajoista luovuttiin. Heitä ei enää ollut, oli vain meitä. 

Päiväni tässä ällistyttävässä maailmassa alkaa lähestyä loppuaan. Haluan kuitenkin vastauksen vielä siihen kysymykseen, kuinka tämän tilanteen säilyminen on tehty mahdolliseksi. Ihmiskunta on aina muutoksessa. Kehitys lähti liikkeelle 2500-luvulla ja saavutti nykyisen päätepisteensä parissa sadassa vuodessa. Kuinka tällainen seesteinen, konfliktiton maailmanjärjestys on voitu pitää muuttumattoman kukoistavana yli tuhannen vuoden ajan? Miten ihmeessä joku ahne pieru ei ole puhunut muita pyörryksiin ja anastanut vallan itselleen.

Kun saan vastauksen selville, sekin tuntuu liian yksinkertaiselta ollakseen totta. Vaaleilla valitut ihmiset tekevät yhteisöä koskevia päätöksiä pitkälti kuten 2000-luvulla, mutta jokainen päätös alistetaan koneälyn käsittelyyn, joka tarkistaa, että päätös on kaikki muuttujat ja eettiset näkökannat huomioon ottaen perusteltu. Tavalliset ihmisetkin tarkistuttavat yleisesti omat päätöksensä ja myös ajattelunsa ja niiden ohjaamat toimintamallinsa näillä keinoälyroboteilla.

Viimeinen ajatukseni ennen kuin liu’un uneen tästä ihanasta, kummallisesta maailmasta on, kuinka hämmästyttävää onkaan se, ettei kukaan ole ohjelmoinut näitä keinoälyrobotteja omaksi hyödykseen tai ettei keinoäly itsessään ole nostanut itseään valtaan.

Ehkä meidän on mahdollista muuttua. Nukahdan rentoutuneena ja toiveikkaana. Tiedän herääväni monimutkaiseen, konflikteja, pelkoa, vihaa ja ahdistusta tursuvaan maailmaan, mutta… ehkä se maailma ei ole ikuinen.